Keskiössä kuukausitason kulutus

Uimahallin energiatehokkuuden parantaminen lähtee aina oman hallin toiminnan tuntemisesta. Jotta jokin ongelma voidaan tehokkaasti poistaa, on se ensin tunnistettava. Tämän takia uimahallin nykyinen toiminta on kaikkien energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden lähtöpiste. Hallin toiminnan tunteminen mahdollistaa myös toteutettujen toimenpiteiden konkreettisten tulosten seurannan.

Rakennuksen vuositason sähkön, veden ja kaukolämmön kulutus muodostuu kuukausittaisten kulutusten summasta. Vuosikulutus ei kuitenkaan kerro rakennuksen toiminnasta tarpeeksi, jolloin meidän tulee seurata kulutusta kuukausitasolla. Kuukausitason kulutusta on verrattain helppoa seurata, sillä yleisesti myös kulutuksen laskutus on järjestetty kuukausitasolla, joten kuukausitason tiedot ovat usein hallihenkilökunnan saatavissa.

Energiankulutuksen seurannan edellytys uimahallikohtaisesti on se, että uimahallin kulutusta seurataan erillään muista rakennuksista. Tämä saattaa muodostua ongelmaksi paikkakunnilla, joissa uimahalli toimii osana urheilupuistoa tai yhdessä muiden (liikunta)rakennusten kanssa. Koska tavoitteena on selvittää pelkästään uimahallissa kulutettavan energian suuruutta, haluamme erotella uimahallin kaikista muista rakennuksista. Joidenkin uimahallien kohdalla tämä vaatii energian kulutuksen seurannan uudelleenjärjestämistä siten, että uimahallissa kulutettavan kaukolämmön, sähkön ja veden osuus voidaan mitata erillään muista rakennuksista.

Energiatarkastelua voidaan tehdä kaikissa kohteissa. Mikäli uimahallia ei voida erottaa muista rakennuksista energian kulutuksen tarkastelussa, emme voi olla varmoja siitä, mikä osa energiasta ja vedestä kulutetaan uimahallissa ja mikä muissa rakennuksissa. Tällöin tulosten tulkintaan on syytä kiinnittää tarkempaa huomiota, jotta voidaan löytää oikeita toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi. Kuvassa 1 on esitetty esimerkinomaisesti urheilupuiston eri rakennusten energian ja veden kulutuksien muodostumista. Tämän osion kannalta lähtökohta on, että kulutus tunnetaan pelkästään uimahallin osalta, joka on kuvassa esitetty punaisen laatikon sisällä.

Kuva 1. Esimerkki urheilupuiston rakennuksista ja niiden energian sekä veden kulutuksista

Tietojen kerääminen

Kuukausittaisten kulutustietojen kerääminen voidaan tehdä helposti ja nopeasti käyttämällä valmista taulukkolaskentapohjaa (kuva 2), jonka voit ladata tältä sivulta. Kaavake tekee tarvittavat laskutoimitukset automaattisesti, kun pyydetyt tiedot on syötetty. Laskennan tuloksia ei välttämättä tarvitse tulkita itse, vaan vaatimus on se, että tiedot on kerätty. Alan ammattilainen voi tehdä nopeasti johtopäätökset kerätyistä tiedoista. Sivusto kuitenkin antaa ohjeet myös tietojen tulkinnoille.

Lataa pohja omalle koneelle tästä.

Tästä löydät esimerkinomaisesti täytetyn mallikaavakkeen.

Kuva 2. Esimerkki täytetystä taulukkolaskentapohjasta, kaukolämmön kuukausikulutus.

Kaukolämmön, sähkön ja veden kulutukset voit selvittää oman voimayhtiön tai kulutuksen seurantasivuston kautta (esimerkiksi EnerKey). Kuukausittaiset kulutukset ovat yleensä myös laskutuksen peruste, joten tiedot löytyvät todennäköisesti myös laskuista.

Kuukausien lämpötilakeskiarvon saa esimerkiksi ilmatieteen laitoksen sivuilta ( http://ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961) valitsemalla omaa jäähallia lähinnä olevan paikkakunnan sekä kuukauden ja viemällä hiiren kuvaajan päälle, jolloin kuvaajaan ilmestyy lisäruutu, joka ilmoittaa kyseisen jakson (kuukauden) keskilämpötilan, esimerkkikuva alla (Kuva 3).

Kuva 3. Esimerkkikuva ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyvästä kuukauden keskilämpötilasta. Kuvan tapauksessa kuukauden keskilämpötila on ollut Helmikuussa vuonna 2015 -2,4 °C.

Kuukauden kävijämääränä käytetään koko kiinteistön kävijämäärää. Tiedot voidaan hakea esimerkiksi kulunvalvonnasta tai lipunmyynnistä. Tietojen ei tarvitse olla eksakteja, vaan esimerkiksi 100 henkilön tarkkuus kuukausittaisissa tiedoissa on riittävä.

Allastilan sisälämpötilana käytetään pääsääntöisesti pääallasosaston lämpötilaa. Arvon tavoite on kuvata sitä, miten lämmintä hallissa keskimäärin on, jolloin pääaltaan tila on tässä tärkein. On myös keskeistä, että lämpötilana käytetään kaikkina tarkasteluvuosina "samaa arvoa", eli saman paikan lämpötilaa tai samalla tavalla arvoitua lämpötilaa.

Sähkön ja veden kulutustiedot syötetään omille välilehdilleen. Edellä mainittujen kohdalla taulukkoon tulee syöttää vain kuukausittaiset kulutustiedot kun muut tiedot on jo syötetty kaukolämmön kulutuksen yhteydessä.  

Yllä esitettyyn taulukkopohjaan kerätyt tiedot tulee ilmoittaa myös uimahalliportaaliin (uimahallit.vtt.fi). Kun taulukko on täytetty, on tiedot helppoa siirtää myös uimahalliportaaliin, jossa tiedoista kerätään kattava kuva Suomen uimahallien energiatehokkuudesta. Kun kaikki uimahallit osallistuvat aktiivisesti uimahalliportaalin ylläpitoon, saadaan kattava kuva uimahallien toiminnasta Suomessa. Ajan tasalla olevia tietoja voidaan myös vertailla keskenään ja tätä kautta edistää energiatehokkuutta.

ps. Koska kuukaudet ovat eripituisia, ei ole mielekästä vertailla kuukaudessa kulutettuja kaukolämmön määriä. Esimerkiksi tammikuu on helmikuuta kolme päivää pidempi, joka vaikuttaa luonnollisesti yhteenlaskettuun kaukolämmön kulutuksen määrään. Tästä syystä vertailemme kaukolämmön kulutuksen keskitehoa. Keskiteho (kilowatit [kW]) saadaan laskettua kaukolämmön kulutuksesta (megawattitunnit [MWh]) jakamalla kulutuksen arvo kuukauden tunneilla (h) ja kertomalla luku vielä 1000:lla yksikkömuunnoksen takia (megawatti [MW] àkilowatti [kW]).