Kulutuksien suhde kävijämääriin

Uimahallien kaukolämmön, sähkön ja veden kulutuksia voidaan verrata myös kävijämääriin. Kuten edellisessä osiossa, vertaamme kulutuksien suuruutta, mutta tässä tapauksessa kävijämääriin eikä sisä- ja ulkoilman väliseen lämpötilaeroon. Kulutustietojen ja kävijämäärien pohjalta voimme laskea keskimääräiset kaukolämmön, sähkön ja veden kulutuksen kävijää kohden. Näistä tunnusluvuista voidaan yleisellä tasolla seurata uimahallin tehokkuuden kehitystä ja hallin skaalautuvuutta muuttuville kävijämäärille. Vuosikeskiarvo on esitetty kerättävän taulukon oikeassa alanurkassa (Kuva 6).

Kuva 6. Esimerkki veden kulutuksen keskiarvosta kävijää kohden vuodessa.

Keskeisimpänä tekijänä tässä osiossa on veden kulutus, jonka vertaaminen kävijämääriin antaa kuvan siitä, kuinka tehokkaasti uimahalli käyttää vettä. Uimahalleissa lämpimän veden kulutus on suurta ja kävijämäärät suuria, joten alhainen veden kulutus kävijää kohden on yleensä osoitus hyvästä energiatehokkuudesta veden käytön osalta. Veden käyttöä tehostettaessa on kuitenkin aina pidettävä mielessä asiakkaiden tyytyväisyys, joka kärsii jos veden käyttöä rajoitetaan liikaa. Esimerkki uimahallin veden kulutuksesta suhteessa kävijämäärään on esitetty kuvassa 7.

Kuva 7. Esimerkki uimahallin veden kulutuksen suhteesta kävijämääriin kuukausitasolla.

Sähkön tai kaukolämmön kulutuksien suhde kävijämääriin ei ole yhtä selkeä kuin veden kohdalla. Tämä johtuu siitä, että suuri osa sähköä ja kaukolämpöä kulutetaan riippumatta uimahallin kävijämäärästä. Esimerkiksi rakennuksen lämmitys ja kuivaus eivät ole riippuvaisia hallin kävijämääristä. Kulutuksien suhteesta kävijämääriin voidaan piirtää samanlaiset kuvaajat kuin veden kulutuksen kohdalla, jotka on esitetty kuvissa 8 & 9.

Kuva 8. Esimerkki uimahallin sähkön kulutuksen ja kävijämäärien yhteydestä.

Kuva 9. Esimerkki uimahallin kaukolämmön kulutuksen ja kävijämäärien yhteydestä.

Vertailtaessa kulutuksia sisä- ja ulkoilman väliseen lämpötilaeroon ja kävijämääriin on pidettävä mielessä, että myös kävijämäärien ja lämpötilaeron välillä on yhteys. Kylminä vuodenaikoina uimahallissa on yleensä enemmän käyttäjiä kuin esimerkiksi kesällä. Tämä synnyttää esimerkiksi yhteyden kaukolämmön kulutuksen ja kävijämäärien välille, joka ei välttämättä johdu suoranaisesti kävijämäärien noususta. Kävijämäärän nousu kuitenkin nostaa myös veden kulutusta ja tätä kautta veden lämmityksen tarvitsemaa energiaa, joten yhteys kaukolämmön ja kävijämäärien suhteen on kuitenkin olemassa. Näiden tekijöiden tulkinta ja osoittaminen kuuluu asiantuntijan tehtäviin.

Keräämällä tietoja omasta uimahallista ja muodostamalla yllä esitettyjä kuvaajia, halliorganisaatio oppii oman uimahallinsa toiminnasta. Mitä pidemmältä ajalta tietoja on, sitä laajemmin niitä voidaan vertailla keskenään. Muodostetut kuvaajat voivat vaihdella suuresti uimahallista riippuen, eikä kahden eri hallin kuvaajia voi sellaisenaan vertailla keskenään. Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti hallin lämpötilasta riippumattoman osan tasoon ja lämpötilasta riippuvan osan jyrkkyyteen. Jos lämmitystehon lämpötilasta riippumaton osa on korkea, tarkoittaa se sitä, että kaukolämpöä kulutetaan jatkuvasti paljon. Tämä saattaa viitata siihen, että allasveden ja lämpimän käyttöveden lämmitystä voidaan tehostaa. Jos lämpötilasta riippuvan osuuden viiva on suuressa kulmassa suhteessa vaakatasoon, tarkoittaa se sitä, että rakennuksen lämmitystehon tarve kasvaa voimakkaasti ulkoilman viilentyessä, jolloin rakennuksen lämpöhäviöiden pienentämisen mahdollisuutta on harkittava.

Uimahallien energiatehokkuuden kannalta on keskeistä, että hallissa käytettävät järjestelmät toimivat tarkoituksenmukaisesti. Tähän liittyy keskeisesti järjestelmien ohjauksen toiminta. Järjestelmien ohjauksesta vastaa nykyään yleisesti rakennuksen automaatiojärjestelmä. Toimiva ohjaus tuo tilaan tarvittavat tekijät tehokkaasti kuluttamatta ylimääräistä energiaa. Esimerkiksi tuloilmaa tuodaan tilaan tarpeeksi ja se on riittävän lämmintä. Heikosti toimivan ohjauksen piirteitä ovat energiatehottomuus ja tilan viihtyvyyden heikentyminen. Esimerkiksi huonosti ohjatussa tilassa tuloilmaa tuodaan tilaan liikaa tai liian vähän ja sen lämpötila ei ole hallinnassa. Järjestelmien ohjattavuus vaikuttaa suoraan uimahallin kaukolämmön kulutukseen.

Seurantaa on myös mielekästä tehdä uudistusten ja energiatehokkuuden tehostamistoimenpiteiden ympärillä. Tulokset kertovat, onko konseptilla saavutettu halutut tavoitteet. Energiatehokkuuden parantamiskonseptien valinnan yhteydessä on huomattava, minne muutoksen tulisi syntyä. Esimerkiksi lämpimän käyttöveden kulutuksen pienentämiseen tähtäävät toimenpiteet näkyvät ulkoilman lämpötilasta riippumattomaan osioon kun taas esimerkiksi ilmanvaihdon lämmön talteenoton tehotuksen tulisi näkyä lämpötilasta riippuvaisessa osassa.