Kaukolämmön kulutuksen jakautuminen kuukausitasolla

Kuten edellä todettiin, uimahallien kaukolämmön kuukausikulutuksien kokonaistaso on hyvin henkilökunnan tiedossa, sillä se on yleensä energiayhtiöiden laskutuksen peruste. Sitä, miten kaukolämmön kulutus jakautuu uimahallissa eri prosessien välille, ei kuitenkaan tiedetä kovinkaan tarkasti.

Esitettyjen mittauspisteiden tulosten ja laskentapohjan avulla tätä kulutuksen jakautumisen kuvaa voidaan tarkentaa sen verran, että tiedetään, kuinka suuri osa kaukolämmöstä käytetään ilmanvaihdon lämmitykseen ja kuinka suuri osa sitoutuu vesihöyryyn allasveden haihdunnassa. Nämä kaksi tekijää ovat lähtökohtaisesti erittäin paljon energiaa vaativia tekijöitä, jolloin niiden osuuksien tunteminen on kulutuksen jakautumien kannalta keskeistä.

Laskentapohjalla lämmitysenergian kulutuksen tiedot kerätään omalle välilehdelle, johon syötetään myös kuukausien kokonaiskaukolämmönkulutus (kuten kuukausikulutuksen ja ulkolämpötilan välisen suhteen tarkastelussa). Laskentapohja ilmoittaa haihdunnan ja ilmanvaihdon kuluttaman kaukolämmön määrän kuukausittain ja vertaa sitä kaukolämmön kuukauden kokonaiskulutukseen. Taulukosta nähdään suoraan, kuinka suuri osa kuukaudessa kulutetusta kaukolämmöstä on kulutettu haihdunnassa ja ilmanvaihdon lämmityksessä.

Esimerkki laskentapohjan tuloksista siitä, miten kaukolämmön kulutus jakautuu mittaustulosten perusteella, on esitetty kuvassa 10. Kuvasta nähdään, ettei ilmanvaihdon ja haihdunnan yhteenlaskettu osuus ole tässä tilanteessa lähellä 50 %:ia kaukolämmön kulutuksesta vaan noin 30 %. Ero lähtökohtaiseen arvioon on merkittävä, joka saattaa johtua esimerkiksi siitä, että ilmanvaihto ja haihdunta toimivat energiatehokkaasti ja kuluttavat täten oletettua vähemmän energiaa. Toisaalta ero saattaa johtua myös siitä, että muihin prosesseihin kulutetaan oletettua enemmän kaukolämpöä, jolloin haihdunnan ja ilmanvaihdon osuudet ovat kokonaiskuvassa pienempiä. Tulos antaa kuitenkin konkreettisen kuvan siitä, miten kaukolämmön kulutus on jakautunut tarkasteltavassa uimahallissa huhtikuussa 2012.

Kuva 10. Taulukkolaskentapohjan tulos Riihimäen uimahallista

Toinen esimerkki haihdunnan ja ilmanvaihdon kaukolämmön kulutuksesta on esitetty kuvassa 11. Tämän uimahallin kohdalla haihdunta ja ilmanvaihto ovat dominoivassa asemassa kaukolämmön kulutuksessa toukokuussa 2012, sillä niiden yhteenlaskettu osuus kuukauden kokonaiskulutuksesta on 61 %. Kaksi erilaista esimerkkiä osoittavat sen, että kaukolämmön kulutuksen jakautuminen voi olla hyvin erilaista eri uimahalleissa eri kuukausina. Kun tällaisia kuvia saadaan muodostettua esimerkiksi koko vuodelta, päästään jo toden teolla kiinni siihen, mihin rakennuksessa käytettävä kaukolämpö kuluu. 

Kuva 11. Taulukkolaskentapohjan tulos Nivalan uimahallista