Mittauspisteet

Energiatehokkuuden parantamisen lähtökohta on oman uimahallin tunteminen, mutta toiminnan mittaaminen ja seuranta vaativat myös resursseja. Tästä syystä emme voi mitata ja seurata aivan kaikkea, vaan seurannan tulee kohdistua vain kulutuksen keskeisimpiin tekijöihin. Seurannan tavoite on saada mahdollisimman paljon tietoa energian kulutuksesta mahdollisimman vähäisten mittauspisteiden avulla. Täten keskitymme ensisijaisesti mittaamaan kaukolämmön kulutusta.

Edellä esitetyn kaukolämmön kulutuksen jakautumisen perusteella todettiin, että jopa 48 % uimahallissa kulutetusta kaukolämmöstä voi poistua allastilan ilmanvaihdon kautta. Tästä syystä keskitymme mittaamaan nimenomaan allastilan ilmanvaihdon toimintaa, jolloin saamme suhteellisen vähäisillä mittauspisteillä paljon tietoa uimahallin energiateknisestä toiminnasta. Esitettävillä mittauspisteillä saatava tieto uimahallin kaukolämmön kulutuksesta on esitetty kuvassa 6. Tietoja voidaan vielä täydentää muilla mittauksilla ja/tai alakeskusten tiedoilla.

Uimahallin allastilan ilmanvaihdon poistoilmassa on valtava määrä lämpöenergiaa, jota voidaan käyttää uudelleen lämmön talteenotolla ja täten parantaa koko uimahallin energiatehokkuutta. Uimahallien suuri ongelma onkin nykyisin se, että poistoilman lämpösisältöä ei käytetä tehokkaasti hyväksi.

Kuva 6. Mittauspisteillä selvitettävä osuus uimahallin kaukolämmön kulutuksesta.

Alla (Kuva 7) esitetyt mittauspisteet keskittyvät siis rakennuksen ilmanvaihtoon. Pisteiden avulla saadaan muodostettua hyvä kuva uimahallin allastilan sisäilmasta, tuloilmasta ja poistoilmasta. Lisäksi mitataan myös ilmanvaihdon jäteilman ja raitisilman tila sekä tuloilman ilmavirta. Näiden mittauspisteiden avulla saadaan muodostettua kokonaiskuva allastilassa tapahtuvasta haihdunnasta sekä ilmanvaihdon tuloilman lämmitystarpeesta, jotka muodostavat noin puolet koko uimahallin kaukolämmön kulutuksesta. Mittauspisteiden avulla voidaan myös seurata monia muita tekijöitä, joihin perehdytään seuraavissa osioissa.

Kuva 7. Uimahallin energiatehokkuuden seurannan mittauspisteet

Esitettyjen pisteiden mittaustiedot voidaan saada käytännössä kahdella eri tavalla. Ensimmäinen vaihtoehto on hakea pisteiden tiedot rakennuksen automaatiojärjestelmästä. Nykyisiin automaatiojärjestelmiin kuuluu usein kymmeniä tai jopa satoja mittaus ja seurantapisteitä, joita automaatio käyttää järjestelmien ohjaukseen. Mittauspisteet voivat olla joko pelkässä hetkellisessä seurannassa tai niiden tietoja voidaan seurata ja tallentaa. Usein osa pisteistä on pelkän seurannan alla, eikä mitattuja arvoja tallenneta mihinkään. Yllä esitettyjen pisteiden tiedot tulee kuitenkin olla tallennettavia, jotta niistä voidaan saada laskennassa enemmän hyötyä. Hetkellisetkin arvot kertovat hallin toiminnasta, mutta mitä pidemmän mittausjakson tiedot laskennassa on käytössä, sitä paremmin laskenta kuvaa rakennuksen pitkäaikaista toimintaa. Esimerkiksi lämmön talteenoton hyötysuhde voi olla hetkittäin erittäin hyvä, mutta pidemmän ajan keskiarvona heikko. Mittauspisteiden tietojen saaminen automaatiosta saattaa vaatia automaatioasentajan apua. Pelkän seurannan alla olevan pisteen muuttaminen tallennettaviksi pisteiksi vaatii yleensä laitteen toimittajan tai muun asiantuntijan apua.

Toinen vaihtoehto on lisätä ilmanvaihtokoneen haluttuun pisteeseen erillinen mittalaite, jonka avulla saadaan mitattavat olosuhteet helposti juuri halutusta pisteestä. Tämä vaihtoehto on helppo tapa saada mittaustulokset hallista, jossa automaatio ei anna kaikkia tarvittavia tietoja. Mittalaitteen lisääminen voi myös olla edullisempaa, kuin uuden mittauspisteen tuominen automaatiojärjestelmään. Lämpötilaa ja suhteellista kosteutta mittaavat laitteet ovat nykyisin varsin edullisia, helppokäyttöisiä ja pieniä, eivätkä ne haittaa ilmanvaihtokoneen toimintaa oikein asennettuna. Esimerkki tällaisesta mittarista on esitetty Kuva 8. Ilmanvaihdon ilmamäärän mittaaminen sen sijaan on vaativampi tehtävä, joten siinä olisi eduksi, jos tiedot saataisiin suoraan automaatiosta, eikä erillisiä mittareita tarvittaisi. Mittalaitteiden tarve tulee aina arvioida kohdekohtaisesti.

Kuva 8. Esimerkki helppokäyttöisestä mittalaitteesta, joka mittaa lämpötilaa ja suhteellista kosteutta.

Mittausten toteuttaminen tulee dokumentoida. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mittausraportissa esitetään (periaate)kuva allastilan ilmanvaihdosta ja kyseiseen ilmanvaihtoon sijoitetuista mittauspisteistä. Tällöin varmistutaan siitä, että mittauspisteet on kyseisessä uimahallissa sijoitettu oikeaan paikkaan. Periaatekuvan lisäksi raporttiin voidaan lisätä valokuvia mittalaitteiden sijoittelusta. Sijoituspaikkojen lisäksi mittausraportissa tulee kertoa, mitä mittalaitteita mittauksissa käytetään/käytettiin. Raportin tulee esittää selvästi, ovatko mittauspisteiden tiedot peräisin rakennuksen automaatiosta vai erillisistä mittalaitteista. Etenkin erillisten mittalaitteiden kohdalla tulee esittää laitteen valmistaja ja malli. Mittausraportin tulee olla niin selkeä, että henkilö, joka ei ole ollut mukana mittauksissa voi raportin perusteella saada selkeän kuvan siitä, miten mittaus on suoritettu ja millaisilla laitteilla. Raportti tehdään vapaamuotoisesti.