Energiatehokkuuden parantaminen koostuu neljästä vaiheesta ja avainasemassa on oman uimahallin toiminnan tunteminen

Tämä on ns. pikaohje uimahallien energiatehokkuuden parantamiskonseptin polusta, joka esitellään tässä osiossa. Polun tarkoitus on ohjata energiatehokkuuden parantamisesta kiinnostunut käyttäjä oikealle tielle, ja esittää, mitä vaiheita tähän prosessiin kuuluu. Tämä osio tiivistää kaikki tässä ohjeessa esitetyt osatekijät yhdeksi lyhyeksi kokonaisuudeksi.

Polku esittelee lyhyesti kaikki energiatehokkuuden parantamiseen keskeisesti liittyvät osat, joita käsitellään tarkemmin aihealueiden omissa osioissaan. Kuvassa 1 on esitetty koko uimahallien energiatehokkuuden parantamisen polku, jossa sinisellä taustalla olevat kohdat ovat suunnattu hallihenkilökunnalle ja oranssilla pohjalla olevat alan ammattilaisille. Kaikki materiaali on kuitenkin kirjoitettu sellaiseen muotoon, että jokainen lukija saisi selkeän kokonaiskuvan siitä, mitä uimahallien energiatehokkuuden parantamisen prosessi pitää kokonaisuudessaan sisällään.

Kuva 1. Koko energiatehokkuuden parantamisen prosessi, joka painottuu uimahallin toiminnan ja energiankulutuksen selvittämiseen ensimmäisissä kahdessa osiossa.

Koko energiatehokkuuden parantaminen on prosessi, joka alkaa oman uimahallin toiminnan selvittämisestä ja huipentuu valittujen tehostamiskonseptien toteuttamiseen. Etenemällä esitettyä polkua eteenpäin, jokainen suoritettu osio on tärkeä askel kohti parempaa energiatehokkuutta. Ohjeen tarkoitus on opastaa sen käyttäjä vaiheittain kaikkien askelten läpi antaen kattavat ohjeet siitä, mitä asioita eri vaiheissa tulee tehdä sekä miten ja miksi. Sivusto antaa työkalut ja niiden käyttöohjeet uimahallien energiatehokkuuden parantamiseksi. Energiatehokkuuden parantamisen polun päässä on rahakirstu, josta hyötyvät niin hallihenkilökunta, kunta kuin ympäristökin.

Uimahallin energiatehokkuuden parantamisen ensimmäiset askeleet koskevat tietojen keräämistä uimahallista. Keskeisimpien tulosten kokoamista varten on luotu ladattava kaavake (Kuva 2). Kaavakkeen avulla on helppo kerätä mittaustuloset selkeäksi kokonaisuudeksi. Kaavakkeelle kerätään energiankulutuksen nykytason ja energiatehokkuuden seurannan osioissa kerätyt tiedot. Kun koko kaavake on saatu täytettyä,
voidaan sanoa, että uimahallin toiminta tunnetaan riittävän hyvin. Täytetyn kaavakkeen pohjalta alan ammattilaisen tulisi pystyä kertomaan, miten uimahallissa voidaan säästää energiaa. 

Lataa kaavake tästä.

Kaavakkeen täyttämistä varten on tehty myös mallikaavake, joka on valmiiksi täytetty erään uimahallin tiedoilla. Voit ladata mallikaavakkeen tästä.


Kuva 2. Ladattavan kaavakkeen etusivu. Havainnekuva.

Energiankulutuksen nykytaso: Uimahallin energiatehokkuuden lähtökohta on aina oman hallin tämänhetkisen toiminnan tunteminen. Hallin energiankulutustietojen kerääminen ja dokumentointi mahdollistavat hallin toiminnan seuraamisen sekä toteutettujen toimenpiteiden vaikutusten havaitsemisen. Jos hallin toimintaa ja kulutusta ei tunneta, energiatehokkuuden tehostamistoimenpiteiden vaikutukset jäävät arvailujen varaan!

Kuukausitasolla uimahallin nykytilan seuranta koostuu kaukolämmön, sähkön ja veden kulutuksien kuukausiarvojen seurannasta. Vuosikulutus on luonnollisesti kuukausikulutuksien summa. Kaukolämmön kulutus on yleensä uimahallien kohdalla suurempi kuin sähkön, joten sen kulutustiedot kuvaavat paremmin hallin kokonaisenergiatehokkuutta. Kaukolämmön ja sähkön kuukausittaiset kulutustiedot ovat saatavissa paikallisilta voimayhtiöiltä. Edellisten lisäksi olemme kiinnostuneita uimahallin kuukausittaisista kävijämääristä.

Kaukolämmön mitatun kulutuksen keskitehon suhde sisä- ja ulkoilman väliseen lämpötilaeroon kertoo paljon hallin toiminnasta. Keskitehon arvojen pohjalta voidaan tehdä johtopäätöksiä järjestelmän ohjauksesta, lämpöhäviöistä sekä vakiotehosta. Kulutuksien suhde kävijämääriin kuvaa hallin tehokkuutta suhteutettuna sen käyttäjämäärään. Tämä on keskeistä etenkin vedenkulutuksen tarkastelussa.

Energiatehokkuuden seuranta: Mittaamalla ja seuraamalla muutamaa keskeistä tekijää, voidaan muodostaa kuva uimahallin energiatehokkuudesta sekä lämpö- ja kosteusteknisestä toiminnasta. Uimahallien toiminnan kannalta on keskeistä, että hallin lämpö- ja kosteustekninen käyttäytyminen ovat kunnossa. Nämä kaksi osa-aluetta liittyvät aina toisiinsa, joten niitä myös käsitellään ja mitataan yhdessä.

Uimahallien suurimpia lämpöenergiaa kuluttavia tekijöitä ovat allasveden haihdunta ja allastilan ilmanvaihto. Koska haihtunut allasvesi sitoutuu allastilan sisäilmaan ja täten poistoilmaan, keskitämme tarkastelumme allastilan ilmanvaihtoon. Allastilan ilmanvaihdon kautta saadaan arvokasta tietoa hallin toiminnasta ja noin puolet uimahallissa käytettävästä lämpöenergiasta on sitoutunut allastilan poistoilmaan, joten sen tarkastelu on keskeisessä asemassa koko rakennuksen energiatehokkuuden kannalta. Tähän osa-alueeseen liittyy keskeisesti uimahallin allastilan huuhteluperiaate, eli tapa, millä allastilan ilmaa kuivatetaan. Hallin toiminnan ymmärtämiseksi on ensin tiedettävä, huuhdellaanko allastilan ilmaa ulkoilmalla, vai onko kuivatus toteutettu kondenssikuivaimella.

Ilmanvaihtokoneeseen keskittyvillä mittauksilla selvitämme allasveden haihdunnan suuruuden (Kuva 3), ilmanvaihdon lämmitystehon tarpeen, ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyötysuhteen, allastilan sisäilman olosuhteet ja niiden hallittavuuden sekä haihdunnan ja ilmanvaihdon lämpöenergian kulutuksen osuuden kuukauden kokonaiskulutuksesta. Tiedot voidaan kerätä edellä esitetylle kaavakkeelle, jonka jälkeen voidaan siirtyä tehostamiskonseptien valintaan. Kaavake on tämän osion jälkeen valmis.

Kuva 3. Esimerkki haihdunnan mittaustulosten tuottamasta kuvaajasta ja keskiarvoista.

Tehostamiskonseptit: Kun uimahallin toiminnan lähtötaso tunnetaan hyvin, voidaan energiatehokkuuden parantamiseksi valita oikea tehostamiskonsepti. Tällöin valitulla ratkaisulla lähdetään korjaamaan konkreettisia ja todettuja ongelmia, eikä korjaustarve perustu mielipiteisiin. Kun energiatehokkuuden ja toiminnan lähtötaso tunnetaan hyvin, voidaan tehotustoimenpiteille asettaa myös selkeitä tavoitteita. Esimerkiksi lämmön talteenoton uusimisen tulee näkyä korkeampana mitattuna hyötysuhteena, jonka tulee heijastua myös energiankulutukseen.

Tehostamiskonseptien valinta tehdään aina yhdessä alan asiantuntijan kanssa. Tämän ohjeen tarkoitus on esitellä yleisimpiä mahdollisia energiatehokkuuden tehostamiskonsepteja ja niiden periaatteita, joilla energiatehokkuutta lähdetään parantamaan. Kohdekohtaisesti uimahallille valitun tehostamiskonseptin tulee aina perustua hallin energiatehokkuuden lähtötasossa havaittuihin puutteisiin ja sillä tulee olla selkeä tavoite.

Suunnittelu ja toteutus: Energiatehokkuuden parantaminen vaatii aina toimenpiteitä. Toimenpiteiden ja niihin liittyvien suunnitelmien laajuus saattaa vaihdella suuresti riippuen valitusta tehostamiskonseptista. Käytännössä sen jälkeen, kun hallihenkilökunta ja asiantuntijat ovat yhteistyössä valinneet uimahallille sopivan tehostamiskonseptin, siirrytään suunnitteluvaiheeseen, jossa asiantuntijat tekevät toimenpiteen vaatimat suunnitelmat.

Suunnitelmien pohjalta tehdään hallissa tarvittavat toimenpiteet, joita voivat olla esimerkiksi automaatiojärjestelmän ohjausarvojen säätö tai ilmanvaihdon lämmön talteenoton uusiminen. Toteutuksen jälkeen koko prosessi on viety loppuun.

Kun tehostamistoimenpiteet on suoritettu, voidaan aloittaa hallin toiminnan seuraaminen "alusta". Toimenpiteiden toteutuksen jälkeen uimahallin elinkaari muuttuu, jonka jälkeen rakennuksen elinkaaren aikainen toiminta tulee arvioida uudelleen. Elinkaaren aikaisen toiminnan arviointiin voidaan käyttää energiankulutuksen nykytilan ja energiatehokkuuden seurannan osioissa esitettyjä kulutustietoja ja mittaustuloksia.

Toteutuksen jälkeisellä hallin toiminnan seurannalla varmistetaan, että tehostustoimenpiteet ovat tuottaneet halutun tuloksen. Samalla varmistetaan, että hallin toiminta ei ole muilta osin muuttunut. Mittaamalla ja seuraamalla hallin toimintaa, voidaan todeta, onko tehostuskonseptin valinnan yhteydessä asetetut tavoitteet saavutettu. Seurantaa on syytä jatkaa koko ajan ja arvioida jatkuvasti, onko hallin toiminnassa parantamisen varaa. Yksittäisten uimahallien energiatehokkuuden parannukset summautuvat suureksi vaikutukseksi valtakunnallisesti.